Kuala Lumpur & Cameron Highlands

Keskiviikkona iltapäivällä lähdettiin reissuun Charlotten ja Andrewin kanssa. Singaporesta lennettiin Kuala Lumpuriin, jonne lento kesti vain 35min. Lentoasemalta oli tunnin bussimatka keskustaan. Bussimatka meni oikein mukavasti, kun kuunneltiin sekä ranskalaista että suomalaista musiikkia. Keskusasemalta otettiin paikallinen metro Chinatowniin, jossa hostellimme sijaitsi. Hostelli oli oikein mukava ja yövyimme kolmen hengen huoneessa. Kerrossängyssä oli parivuode alhaalla ja yksi ÿlhäällä. Itse nukuin alhaalla yläsängyn alapuolella ja vähän sain pelätä kerrossängyn romahtamista, sillä se oli aika hutera ja huojui pelottavasti. Toisaalta katossa oleva tuuletin oli myös aika hajoamispisteessä, mutta siltä olin itse suojassa. Jokaisella oli siis jotain jännitettävää! ;) Illalla kiersimme Chinatownia ja kävimme syömässä hostellin lähellä. Kävelimme myös ihastelemaan Petronas-torneja ja ottamaan ne pakolliset valokuvat niistä.  

Petronas Towers.

Torstaina heräsimme hyvissä ajoin ja lähdimme ostamaan bussilippuja Cameron Highlandsiin seuraavaksi päiväksi. Bussiasemalla löysimme liput nopeasti ja suuntasimme aamupalalle. Tutustuimme kaupunkiin kävellen ja kilometrejä tulikin talsittua aika paljon. Kävimme Islamic Arts Museumissa, joka oli todella mielenkiintoinen paikka ja nähtävää oli jopa liian paljon yhdelle vierailulle. Vierailimme myös National Mosquessa, joka teki kaikkiin suuren vaikutuksen. Käynti oli kaikille ensimmäinen kerta moskeijassa. Meidät puettiin vartalon peittäviin kaapuihin ja kengät piti tietenkin riisua. Moskeija on valmistunut 1965 ja rakennus on melko moderni. Se on yksi Aasian suurimmista moskeijoista ja joka perjantai paikalle saapuu jopa 15 000 rukoilijaa. Rakennusta ympäröi kaunis puutarha ja suihkulähteet. Paikalla oli joukko vapaaehtoisia kertomassa islamista ja moskeijasta turisteille. Heidän yhtenä tarkoituksenaan on korjata ennakkoluuloja ja harhakuvia islamista. Meidän ”oppaamme” kertoi yleisiä asioita islamista ja moskeijasta. Kaikille nuo asiat on varmasti joskus koulussa opetettu, mutta viimeistään nyt ne oli hyvä palauttaa mieleen. Oppaan kanssa oli todella mielenkiintoista keskustella ja kysyä kysymyksiä. Pääsimme myös seuraamaan iltapäivän rukoushetkeä. Todella vaikuttava vierailu siis kaikinpuolin ja antoi paljon ajateltavaa meille kaikille.

National Mosque.

 

Chinatown.

Perjantaina aamulla lähdettiin bussilla kohti Cameron Highlandsia. Bussin piti lähteä 8.30, mutta lähtö viivästyi noin tunnilla. Ei kait saa valittaa, sillä tunnin myöhästyminen ei täällä ole ilmeisesti vielä mitään. Eräänkin miehen bussi oli ollut kuusi tuntia myöhässä. Bussi oli aika rämä ja loppumatkasta alkoi hieman pelottaa, sillä tie oli todella mutkikas noustessa ylänköalueelle. Kunnollisia kaiteita tien laidoilla ei ollut ja jos vaikka jarrut olisivat pettäneet, olisimme varmasti kuolleet bussin suistuttua vuoren rinnettä alas. Ei tuollaisia saisi miettiä, mutta minkäs teet. Lisäksi Andrewin penkki oli irti lattiasta ja heilui aika holtittomasti. Muutama paikallinen matkustaja voi pahoin loppumatkasta, mutta olivat onneksi osanneet varautua tähän muovipussein. Matka kesti noin neljä tuntia. Perille saavuttaessa hostellin työntekijä tuli meitä autolla vastaan ja kertoi, että kannattaa ottaa vähän parempi bussi paluumatkalle. Ja niin todella teimme!

Fathers Guesthouse oli todella mukava paikka. Perjantaina kävimme kiertämässä pari polkua, mutta sää ei oikein suosinut meitä vaan koko ajan satoi. Lisäksi piti ehtiä pois metsästä ennen pimeän tuloa, joten emme paljon ehtineet näkemään. Illalla tutustuimme kylään. Lauantaiksi lähdimme Rafflesia Tourille bongaamaan Rafflesia, maailman suurinta kukkaa. Halkaisija voi olla jopa metrin. Ihan tarkalleen ottaen se ei taida olla kylläkään kukka. Myös lauantaina saimme ”nauttia” hurjasta kyydistä, sillä huristelimme koko tourin ikivanhalla maastoautolla. Auto taisi olla jotain armeijan vanhaa kalustoa. Istuimme auton lavalla kapeilla penkeillä kymmenen muun turistin kanssa ja roikuimme auton katossa sisällä pysyäksemme. Autosta olisi saanut hurjia valokuvia, mutta käsiä ei uskaltanut irroittaa katosta. Aina kun tuli oikein paha paikka kuski yhdisti pari letkua ja paineli jotain ihme nappuloita kojelaudalla sekä käytti toista vaihdekeppiä. Joku turbovaihde varmaan! :D ”Tie” vuorelle oli paikoitellen niin huonossa kunnossa sateen takia, että en olisi ikinä uskonut auton pääsevän sitä ylös. Tuolloin todella pelotti, sillä aivan tien vieressä oli jyrkkä vuorenrinne ja auto hyppi, pomppi ja kallisteli ihan holtittomasti. Välillä avoimista ikkunoista puski oksia sisään ja niitä sai väistellä. Aika totisia naamoja oli kaikilla, mutta nyt tuo jo naurattaa!

 

Kävelimme metsässä oppaan johdolla reilu parisen tuntia ja näimme kaksi Rafflesia. Ilma oli mukavan aurinkoinen, mutta perjantaisen sateen jäljiltä maa oli ihan mutainen. Kengät olivat läpimärät ja housut mudassa polveen asti. Tämän jälkeen söimme lounasta ja saimme kokeilla puhallusputkea, jolla ammutaan myrkkynuolia. Ampuminen oli yllättävän helppoa. Kävimme myös teeplantaaseilla, mansikkafarmilla ja perhostarhassa. Teeplantaaseilla näköalat olivat hienot, mutta kierros itse tehtaassa oli aika suppea. Perhostarhassa oli kaikenmaailman pieniä eläimiä perhosten lisäksi, mutta niiden olot olivat todella huonot. Käärmeiden, liskojen, hämähäkkien, sammakoiden ja hyönteisten ym. terraariot olivat todella pieniä eikä niissä ollut edes vettä kaikilla. Opas nosteli niitä häkeistään meidän pideltäviksi ja sanoi, että ne ovat vähän laiskoja. Ei ihme, minusta ne näyttivät lähinnä tekevän kuolemaa. Tourin jälkeen illalla olisi kuuma suihku tehnyt hyvää, mutta jouduimme tyytymään erittäin kylmään sellaiseen. Kävimme vielä kylällä syömässä illallista ja hostellilla pelasimme korttia. Jokainen opetti vuorotellen pelejä. Bussin Kuala Lumpuriin otimme sunnuntaina aamulla ja sieltä oli alkuillasta lento Singaporeen. Singapore Flyer näkyi hienosti koneesta.

Rafflesia.

Meillä oli myös erittäin mielenkiintoisia keskusteluja koko matkan aikana. Paljon tuli puhuttua eri maiden ruokakulttuureista ja koulutuksesta. Suomen koulujärjestelmä tuntuu olevan täysin erilainen kuin muissa maissa. Sekä Ranskassa että USAssa menestymispaineet alkavat todella nuorena ja koulun eteen saa tehdä töitä ihan uskomattomia määriä. Charlotte kertoi, että hän on noin 8-vuotiaasta asti opiskellut todella paljon ja ennen yliopistoa hän kävi jonkin kaksi vuotta kestävän koulun ja tällöin kaikki oppilaat opiskelivat aamusta puoleen yöhön joka päivä, lomilla ”vain” kymmeneen asti. Muuta elämää tämän kahden vuoden aikana ei ole. Itse en ole kokenut oikein mitään paineita kouluun liittyen ikinä, enkä voi sanoa että olisin hirveästi käyttänyt aikaa opiskeluun vaikka hyviä arvosanoja olenkin aina saanut. Ylioppilaskirjoituksetkin tuntuivat pikkujutulta verrattuna muiden kokemuksiin. Molempia kiinnosti kovin, miksi Suomen koulujärjestelmä on yksi maailman parhaista. Tätä yritimme yhdessäkin pohtia, mutta oli todella vaikea keksiä mitään yksiselitteisiä syitä. Minä ja Charlotte yritimme myös kyseenalaistaa amerikkalaista terveydenhuoltojärjestelmää ja maksullista koulutusta, mutta Andrew ei nähnyt näissä mitään suuria epäkohtia. Mielenkiintoisia keskusteluja kaikki.