Kuulumisia

Paljon on taas ehtinyt tapahtua, ja ihan liian vähän olen jaksanut tänne kirjoitella. Ennen lomaviikkoa oli täällä Commonwealthilla kansainvälinen illallinen, jonne jokaisen vaihtarin oli tarkoitus tuoda oman maansa ruokaa. Kävimme Aino-Kaisan kanssa Holland Villagen ruokakaupassa, jossa on myynnissä pieni valikoima länsimaisia tuotteita. Ruisleipä, juusto ja leikkeleet olivat kuitenkin niin kalliita, että niitä ostimme vain omaksi iloksemme. Päätimme hakea Ikeasta korvapuusteja ja tarjota niitä illallisella. Olisi ollut todella mukavaa kokata jotain kunnollista suomalaista ruokaa, mutta vedenkeittimellä ja mikrolla ei mitään kovin hienoa saa aikaiseksi. Ikeassa emme voineet vastustaa perunoita ja lihapullia, niitä oli pakko maistaa. Ja hyvältä tietenkin maistui! Pohjoismaisia opiskelijoita on täällä niin paljon, että kansainvälisen illallisen tarjonnasta vähintään kolmannes oli suoraan Ikeasta. Siellä sai sitten vähän itse kukin selitellä, että kyllä näitä ruokia muuallakin syödään, ruotsalaiset ovat vain kovin Ikean myötä yrittäneet omia ne itselleen. Ja tallentuipa yhden suomalaisen pojan kameralle kuva paikallisesta vanhasta miehestä, joka kävi kuokkimassa ja otti lautasellisen meidän tuomia mikrossa lämmitettyjä kovettuneita korvapuusteja. Hyvin näytti maistuvan!

Iltaa jatkettiin New Asia yökerhossa, joka sijaitsee Swiss Hotellin 71. kerroksessa. NUS:in opiskelijoilla oli sinne vapaa pääsy. Näköalat olivat upeat. Yökerhona en paikasta hirveästi pitänyt. Juomat olivat todella kalliita ja keski-ikä aika korkea, sillä joukossa oli runsaasti yli 50-vuotiaita juhlijoita. Tuona iltana ottamat valokuvat ovat mystisesti kadonneet kamerastani ja tallella on vain kaksi kuvaa, jotka kerkesin aiemmin laittamaan Facebookkiin. 

Ennen Vietnamin matkaa ehdin myös vähän kierrellä kauppoja ja shoppailla. Ostoskeskukset täällä ovat aivan valtavia ja ihmiset todella viettävät niissä aikaa. Suurin osa liikkeistä on auki kymmeneen asti. Lähdin liikkeelle aika tyhjällä rinkalla ja ajattelin, että ostan täältä sitten jotain uutta. Todella vähän on kuitenkin tullut mitään ostettua ja sekin vähä ”pakosta”. Mielestäni täältä on myös aika vaikea löytää mitään etsimäänsä, koska kaikki liikkeet ovat entuudestaan melko tuntemattomia ja ostoskeskukset todellakin valtavia. Kaikkia hyvälaatuisia (tai edes muutamaa pesua kestäviä) perustoppeja ja - t-paitoja on todella vaikea löytää. Muutenkin kaikki normaalihintaiset vaatteet ovat keskimäärin erittäin huonoa laatua. Alkaa tulla ikävä ruotsalaisia vaateketjuja! ;) Muutamat shortsit, pari hametta ja jokunen t-paita on tullut ostettua. Säästyypähän rahat eikä tule sitten lisäkustannuksia tavaroiden raahaamisesta takaisin Suomeen. Osa vaatteista joutaa roskikseen huonon laatunsa vuoksi jo varmasti ennen Suomeen palaamistakin. Miehet ovat täällä muuten todella innokkaita shoppailemaan tyttöystäviensä kanssa. Kaikki kantelevat avuliaasti seuralaistensa käsilaukkuja ja jaksavat kommentoida vaatteita! :)

Päivää ennen Vietnamiin lähtöä kävin ostamassa uuden kameran. Vanha kamerani vetelee viimeisiään ja temppuilee aina välillä. Lisäksi uusia muistikortteja siihen ei enää myydä, ja vanha oli auttavasti liian pieni viikon reissulle. Uuden ostaminen kävi todella helposti ja myyjä ihan kätteli mua kaupanteon päätteeksi. Toinen kallis ja välttämätön ostos oli paluulippu Suomeen! :)

Yhdeksi lempikaupaksi ovat nousseet paikalliset apteekit, joissa lääkkeiden lisäksi myydään kaikkea kauneuden- ja terveydenhuoltoon liittyvää. Suomessakin apteekeissa olisi mielestäni mielenkiintoista kierrellä, mutta se ei ole oikeen mahdollista kun yleensä myyjät ampaisevat heti paikalle, eikä apteekki muutenkaan ole kauppa jossa normaalisti kierreltäisiin heräteostoksilla. Täällä se on hauskaa! :) Matkoja varten mukaan on tarttunut hyttyskarkotteita, (joita täällä myydän mm. voiteina, suihkuina, rannekkeina ja tarroina), kunnon valikoima ripuli/vatsalääkkeitä sekä käsidesiä ja desinfioivia käsipyyhkeitä. Ehdoton lemppari on mansikantuoksuinen OFF-hyttyssuihke! Purkkaa saa myös kyseisistä kaupoista. Joissain paikoissa pitää antaa omat henkilötiedot ehtona purkan ostamiselle. Lääkkeitä myydän vain silloin, kun farmaseutti on paikalla eli aika harvoin. Iltaisin farmaseutteja ei yleensä ole paikalla eikä myöskään lounasaikaan.

Viime viikonloppuna kävimme Bukit Timah Nature Reserve – kansallispuistossa Vietnam-ryhmäläisten kanssa. Kierrettiin pari eri polkua ja kiipeämistä vuorotellen ylös sekä alas oli aika paljon. Hikoiltua tuli taas iltapäivän helteessä ihan kiitettävästi. Ensikerralla teen kuten paikalliset ja otan pyyheliinan mukaan, sillä voi sitten pyyhkiä hikeä matkan aikana. Jokin ihme villitys oli laskeutua jyrkkää rinnettä alas takaperin kävellen. En tiedä miksi, mutta noin puolet paikallisista käveli mäen alas selkä menosuuntaan. Polkujen varrella näimme apinoita ja käärmeen. Käärme paljastui myöhemmin Blue Malaysian Coral Snake –käärmeeksi (en tiedä suomalaista nimeä, jos sellaista edes on), joka on erittäin myrkyllinen, mahdollisesti jopa hengenvaarallinen.        

Bongaa apina!