Sunnuntaina tosiaan lähdettiin Singaporesta Aino-Kaisan kanssa kohti Kambodzaa. Lensimme Siem Reapiin yhdessä vaihtarikaverimme kanssa, joka oli menossa Phnom Penhiin tekemään vapaaehtoistyötä. Viisumin hakeminen lentokentällä oli aika mielenkiintoinen prosessi. Passi piti luovuttaa viranomaisille, joita istui kymmenkunta rivissä pitkän pöydän ääressä. Passi kiersi kaikki henkilöt läpi ja lopulta sen sai noutaa pöydän toisesta päästä. Sitten otettiin vielä nettikameralla valokuva. Kaikki sujui kuitenkin tosi nopeasti ja helposti. Virkailijat olivat iloisia ja jotkut jopa lauleskelivat ääneen.
Hostelli oli ihan mukava ja siisti. Meidän kahden hengen huone omalla suihkulla ja vessalla maksoi 3USD/yö/nenä. Ostettiin kolmen päivän lippu Angkorin temppeleille, ja käytiin siellä siis kolmena päivänä. Yhtenä aamuna nähtiin auringonnousu Angkor Watilla, aika hieno. Temppeleitä on niin paljon, että kaikkea ei millään voi nähdä. Osa on entisöity ja korjattu paremmin, osa on aika raunioina. Vaikuttava paikka kaiken kaikkiaan. Temppelit sijaitsevat vajaan kymmenen kilometrin päässä kaupungista ja me kuljimme sinne tuk tukilla.
Temppelien lisäksi ehdimme tutustua itse kaupunkiin. Kiertelimme Old Marketilla ja kävimme Landmine Museumissa. Tutustuimme yhden lastensairaalan toimintaan. Sairaalalla oli taidenäyttely ja samassa tilassa oli esitelty sairaalan toimintaa. Lisäksi yksi ilta kävimme katsomassa orpokodin järjestämää esitystä, jossa tanssittiin paikallisia perinnetansseja ja myös mm. hiphoppia. Esitykset ovat orpokodin ainoa tapa kerätä rahaa, ja ihan hyvin se näytti toimivan.
Torstaina aamulla otettiin bussi Phnom Penhiin. Lippua ostaessa bussin lähtöajaksi sanottiin 7.30, lipussa luki 8.00 ja oikeasti liikkeelle päästiin ehkä yhdeksän aikoihin. Matkaa oli noin reilu 300km, ja aikaa kului kuusi tuntia. On väitetty, että yksi syy teiden huonoon kuntoon on lentoyhtiöiden hallitukselle maksamat lahjukset.
Hostelli oli taas ihan mukava. Vähän parempi kuin edellinen. Suihkusta olisi saanut kuumaa vettä ja huone oli ilmastoitu. Hintaakin oli 6,5USD/yö/nenä. Heti ekana hostellilla törmättiin vaihtarikaveriimme, aika sattuma. Phnom Penhissä ei niin paljon nähtävää ollutkaan. Käytiin Killing Fieldsillä, Tuol Sleng Museumissa, Royal Palacessa sekä Wat Phnomilla. Royal Palacessa piti olla olkapäät peitettynä ja mulla oli sitä varten huivi mukana. Tämä ei kuitenkaan jostain syystä riittänyt vaan piti ostaa todella hieno kahden dollarin t-paita lipunmyynnin vierestä. Ihan hyvä bisnes tämäkin. Postimerkkien osto ei ollut mikään helppo tehtävä, vaan niitä sai hetken metsästää.
Kambodza on todella köyhä maa, ja suurin osa ihmisistä elää alle dollarilla päivässä. 1970-luvun kansanmurhan aikana mm. koulutusjärjestelmä, terveydenhuolto ja raha lakkautettiin. Ainakin yli miljoona ihmistä surmattiin. Sisällissota päättyi vasta 1990-luvulla. Väestöstä yli puolet on alle 15-vuotiaita. Lapsia näkyy siis todella paljon joka puolella. Monet kaupittelevat matkamuistoja vanhempiensa käskystä. Huolimatta kaikesta köyhyydestä, ihmiset jaksavat olla todella ystävällisiä. Jostain syystä melkein kaikki autot ovat Toyota Camry –merkkisiä. Ja missään en ole ennen nähnyt niin laihoja lehmiä.
Huomenna sunnuntaina lennetään Laosiin ja tapaamme Niinan. Siellä olisi tarkoitus olla noin viikko. Kuvia varsinkin temppeleiltä on paljon, mutta lisään niitä sitten kun pääsen nopeamman netin ääreen.
Angkorin temppelit:
Phnom Penh:
Killing Fields:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti